Yliopistojen rahoitus ja johtaminen puhuttivat Yliopistopäivässä

YHL:n vuosittain järjestämän Yliopistopäivän teemana oli tänä vuonna johtaminen ja työyhteisötaidot. Päivän puheenvuoroissa korostui yliopistojen yhteisöllisyys ja yksilön ajatustapa omassa työyhteisössä.

Tilaisuuden aluksi puhuneen eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumalan (Kesk.) mukaan viime vuosien ahdingon jälkeen korkeakoulut ovat nyt matkalla parempaan.

– Vaalikauden alussa lyötiin jarruja pohjaan, nyt ajetaan koneita ylöspäin, Puumala totesi.

Hallituksella on muun muassa kärkihanke opintojen vauhdittamisesta sekä korkeakoulujen työnjaon syventämisestä. Lisäksi budjettiriihessä on päätetty sijoittaa 112 miljoonaa euroa tieteeseen ja tutkimukseen. Isoin muutos on kuitenkin tapahtumassa peruskoulun puolella.

– Maailma on muuttunut kymmenessä vuodessa ja uudistuksia tarvitaan. Peruskoulun opettajat ovat huolissaan lasten osaamisesta esimerkiksi lukutaidon osalta. Perusta on saatava kuntoon, Puumala kertoi.

Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisestä mielipiteestä poiketen Puumala uskoo, että korkeakoulujen sääntelyä on vähennettävä. Hän myös kannattaa valtakunnallisen ohjauksen läpinäkyvyyttä.

– Korkeakoulun pitää tietää, mihin pyrkiä, jotta se voi saada enemmän rahoitusta.

”Koko yliopistoyhteisö sitoutettava uudistuksiin alhaalta ylöspäin”

Avoimessa keskustelussa otettiin puheeksi paljon keskustelua herättäneet leikkaukset. Puumala perusteli korkeakoulujen leikkauksia sillä, että koulutuksen sektori on toiseksi isoin.

– Valtion taloutta päätettiin laittaa kuntoon ja siksi yliopistojen leikkaukset vietiin kipurajoille. Yliopistoindeksin palauttaminen olisi puolestaan vaatinut kaikkien valtakunnan indeksien palauttamista. Tämä on nykyisessä taloustilanteessa mahdotonta.

Tuomo Puumalan mukaan yliopistoyhteisö on jatkossa sitoutettava paremmin uudistuksiin.

Puumala myönsi, että yliopistojen leikkaukset eivät paranna motivaatiota. Sen sijaan ne lisäävät apaattisuutta yliopistoyhteisössä. Puumala korosti, että henkilöstö on otettava mukaan päätöksentekoon. Hän kertoi, kuinka kentältä on kuulunut huolestuttavaa viestiä siitä, että johdon ja henkilöstön välit ovat kiristyneet yliopistouudistuksen myötä.

– Jatkossa on lähdettävä liikkeelle enemmän alhaalta ylöspäin ja sitoutettava koko yliopistoyhteisö mukaan uudistuksiin. Muuten yhteisissä tavoitteissa ei onnistuta.

Leikkausten lisäksi yhteisessä keskustelussa nousi esiin yliopistojen pitkäjänteisen tutkimuksen tärkeys.

– Nykymaailma ajaa nopeisiin ratkaisuihin, mikä ei mielestäni ole hyvä ilmiö. Ensi vaalikaudella pyritään saamaan lisärahoitusta perustutkimukseen, Puumala lupaili.

”Yliopistot eivät tee mitään, ihmiset tekevät”

Aalto-yliopiston provosti Kristiina Mäkelä ja LUT-konsernin provosti Liisa-Maija ”Lissu” Sainio käsittelivät yliopistojen johtamista.  Naiset vitsailivat, että ainakin yliopistojen provostit ovat Yliopistopäivässä hyvin edustettuna, kun kaksi kolmesta oli heistä paikalla.

Kristiina Mäkelän mukaan ihmiset tekevät asioita – ei yliopistot. Kun esimerkiksi esimies ajattelee olevansa tiimiänsä varten, ja myös alaiset luottavat esimiehen ajattelevan heidän parastaan, tulokset paranevat.

Parempia tuloksia tuottaa myös kehittymisen kulttuuri. Se perustuu työyhteisön ajattelutapaan, jossa pohditaan ”olemmeko me parempia tänään kuin eilen ja huomenna parempia kuin tänään”. Kehittymisen kulttuurin vastakohta on kilpailun kulttuuri, jossa työntekijät voivat helposti asettua toisiaan vastaan ja yrittävät esimerkiksi saada toisen näyttämään itseään huonommalta työntekijältä.

–  Kilpailu on aina olemassa, eikä sitä tule kieltää. Se pitää kuitenkin kohdistaa oikein, Mäkelä totesi.

Provostit Kristiina Mäkelä (vas.) ja ”Lissu” Sainio (oik.) käsittelivät strategista johtamista ja yhteisöllisyyden rakentumista.

Mäkelää kommentoinut ”Lissu” Sainio keskittyi puheessaan strategiseen johtamiseen. Hänen mielestään strategian tulisi olla riittävän yksinkertainen ja selkeä ulkopuolisille sidosryhmille sekä helposti työntekijöiden omaksuttavissa.

– Työn merkityksellisyys on työntekijälle usein tärkeää. Jos se ei ole selvää, on työntekijällä oikeus kysyä esimieheltä, miksi tulen aamulla töihin, Sainio rohkaisi.

Esimieheltä on myös saatava palautetta. Välillä voi kuitenkin pysähtyä kysymään itseltään, milloin olen tehnyt työni hyvin. Se saattaa olla hyvinkin palkitsevaa ja motivoivaa.

YHL:n Yliopistopäivä-seminaari järjestettiin perjantaina 21.9.2018 Helsingissä. Kiitos kaikille osallistujille!

Teksti: Piia Reunanen