Yliopistojen johtaminen puhututti yliopistopäivä-seminaarissa
Yliopistojen johtamiskulttuuri sai voimakasta kritiikkiä osakseen YHL:n Yliopistopäivä-seminaarissa.
Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL:n yliopistopäivä-seminaari pidettiin perjantaina 16.9. Helsingissä. Johtamista käsitelleen seminaarin avauspuheenvuorossa YHL:n puheenjohtaja Satu Henttonen varoitti yliopistoihin kohdistuvan kurimuksen uhkaavan niiden perustehtäviä:
– Yliopistoja kuten koko korkeakoululaitosta ahdistetaan kovilla laatu- ja tehokkuusvaatimuksilla. Kun mittarina on raha, nähdään vain se, mitä viivan alle jää.
Torstaina 15.9. julkistetun yliopistolakiuudistuksen arviointiraportin mukaan yliopistojen henkilöstö kokee jääneensä paitsioon yliopistojen päätöksenteosta. Henttosen mukaan asian korjaaminen edellyttää keskustelua järeämpiä toimenpiteitä ja hän asettuikin tukemaan Tieteentekijöiden liiton ja Professoriliiton vaatimuksia yliopistolain avaamisesta.
– Diskuteeraamalla asia ei ole hoitunut, vaan siihen tarvitaan selkeä lakimuutos.
Opetusministeri: Lainmuutosta ei tarvita
Seminaarissa puhuneen opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan yliopistolakiuudistuksen keskeisenä kysymyksenä on se, onko lain mahdollistamat uudet toimintatavat osattu ottaa täysimääräisinä käyttöön eri yliopistoissa. Yliopistojen johtamiskulttuurin ongelmat herättivät huolta myös opetusministerissä
– Jos yliopistojen professorikuntaa, muuta henkilöstöä ja opiskelijoita ei oteta mukaan päätöksentekoon, kyseessä voi olla johtamisvaje.
Vaatimus yliopistolain avaamisesta ei kuitenkaan saanut opetusministeriltä vastakaikua. Sen sijaan kehittämistyön pitäisi tapahtua aiempaa avoimemman vuorovaikutuksen kautta.
– Yliopistojen toimintakulttuuri tarvitsee muutosta, mutta kyseessä on asia, joka ei ratkea lain muuttamisen kautta. Meillä on jo olemassa erittäin paljon olemassa aineistoa yliopistojen kehittämisen ja siitä käytävän avoimen keskustelun tueksi.
Myös eduskunnan sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Sanna Lauslahti (kok) oli opetusministerin kanssa samaa mieltä ja heitti pallon yliopistoille.
– Johtajakeskeisyyden lisääntyminen yliopistoissa on täysin väärä suunta.Tätä ei kuitenkaan voi muuttaa lainsäädäntötasolla vaan muutoksen on lähdettävä yliopistojen sisältä. Tässä on yliopistojen johdolla peiliin katsomisen paikka.
Kilpailukykysopimuksen tulos harmillinen yliopistoille
Pääministeri Juha Sipilän johtama hallitus on saanut osakseen voimakasta kritiikkiä koulutukseen kohdistuneista massiivisista leikkauksista. Viimeisin niistä vie yliopistoilta 13,9 miljoonaa euroa ja sen taustalla vaikuttaa yliopistojen asema keväällä neuvotellussa kilpailukykysopimuksessa. Sopimuksen tekohetkellä yliopistot laskettiin vielä yksityiseen sektoriin kuuluvaksi, mutta valtioneuvoston talousesityksessä yliopistot ovatkin osa julkista sektoria.
Opetusministeri Grahn-Laasonen oli harmissaan asiasta.
– Omasta mielestäni kiky-sopimuksen tuottamaa hyötyä ei olisi pitänyt viedä yliopistoilta. Tulevaisuudessa – jos se vain on minusta kiinni – koulutuksesta ei enää leikata, opetusministeri sanoi.
Lisäleikkaukset puhututtivat myös työmarkkinajärjestöjen edustajia. STTK:n Antti Palola kertoi asian tulleen hänelle yllätyksenä, sillä vielä neuvottelujen aikaa oli selvää, että yliopistot lasketaan kuuluvaksi yksityiseen sektoriin. Myös Sivistystyönantajien Teemu Hassinen oli tyytymätön ratkaisuun.
– Kilpailukykysopimuksessa määritellystä asiasta livettiin, se on pettymys.
Pääministeri Sipilä on perustellut uutta leikkausta kilpailukykysopimuksen tuoman hyödyn poistamisena yliopistoilta. Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Niko Simolan mielestä tämä on jälleen yksi osoitus lisää hallituksen vähättelevästä asenteesta yliopistoja ja niissä tehtävää työtä kohtaan.
– Eikö yliopistot hallituksen mielestä siis luo missään määrin kilpailukykyä Suomeen, Simola kysyi.
Teksti: Antti Sadinmaa, YHL:n tiedottaja