Vaalipaneeli: Kyllä lukukausimaksuille, ei duaalimallin purkamiselle

Duaalimallin purkamiselle ei löytynyt ymmärrystä vaalipaneelissa, jonka Tieteentekijöiden liitto, Professoriliitto ja Suomen yliopistot eli Unifi järjestivät torstaina Helsingin yliopistossa.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ajaminen yhteen niin sanotun duaalimallin purkamisen kautta ei herättänyt kannatusta Helsingin yliopiston päärakennuksessa torstaina pidetyssä vaalipaneelissa. Eri puolueiden kansanedustajaehdokkaistakoostunut paneeli oli yksimielinen siitä, että yliopistoilla tulisi olla myös jatkossa oma, ammattikorkeakoulusta erillinen, tehtävänsä korkeimman tutkimuksen ja opetuksen piirissä. Yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa sen sijaan pitäisi lisätä.

– Duaalimallin romuttaminen olisi viesti siitä, että koko ammattikorkeakoulujärjestelmä luotiin täysin turhaan. Vaikka tehtävät voivatkin olla sisällöllisesti erilaisia, voidaan yhteistyötä lisätä esimerkiksi tilojen ja laitteiden käytössä, sanoi kansanedustaja Jouko Jääskeläinen (kd).

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ”terävöittäisi” duaalimallia sen purkamisen sijaan, SDP:n Helsingin piirin puheenjohtaja Pilvi Torsti puolestaan korosti työrauhan turvaamisen tärkeyttä hallintoa yliopistouudistuksen jälkeen myllänneissä yliopistoissa.

Yliopistoindeksin tulevaisuus epäselvä, lukukausimaksuille kyllä

Yliopistojen perusrahoituksen jättäminen tulevien supistumistoimien ulkopuolelle. Myös rahoituksen ennustettavuuteen toivottiin parannusta. Osa panelisteista ei kuitenkaan ollut valmis lupaamaan, että yliopistoindeksi jätettäisiin säästöjen ulkopuolelle tulevalla hallituskaudella.

SDP:n Pilvi Torsti vaati omassa puheenvuorossaan omalta puolueeltaan rohkeampaa koulutuspolitiikkaa, mutta indeksin turvaamiseen hän ei olisi ”valmis hirttäytymään." Myöskään keskustan ehdokas Matti Vanhanen (kesk) sekä perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko eivät halunneet rajata indeksiä säästötoimenpiteiden ulkopuolelle.

Yhtenä keinona yliopistojen rahoituspohjan laajentamiseksi on esitetty EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille asetettavia lukukausimaksuja, jotka saivat laajaa kannastusta paneelissa. Vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö varoitti lukukausimaksujen toimivan eräänlaisena Troijan hevosena perusrahoituksen heikentämiselle.

– Lähes kaikissa maissa joissa lukukausimaksut ovat käytössä, rahaa on säästetty valtionrahoituksesta. Teitä tullaan huijaamaan, jos nämä [lukukausimaksun kannattajat] saavat tahtonsa läpi.

Elinkeinoelämän palvelija vai ajattelun edelläkävijä?

Laman runtelemassa Suomessa yliopistoilta odotetaan yhä merkittävämpää panostusta elinkeinoelämän tarpeisiin, mikä välittyi myös monen ehdokkaan puheenvuorossa. Perussuomalaisten Niikko vaati käytännönläheisempää opetusta ja yritysyhteistyön tiivistämistä, keskustan Vanhasen peräänkuuluttaessa yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta entistä tehokkaampia vastauksia työelämän tarpeisiin.

Soraääniä kuultiin  kansanedustaja Anna Kontulalta (vas), jonka mielestä yliopistojen tulisi panostaa elinkeinoelämän tarpeiden tyydyttämisen sijaan ennen kaikkea yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

– Tutkijoiden kaikki aika menee kansainvälisten referee-artikkeleiden tekoon, mikä supistaa yliopiston kolmatta tehtävää. Tämä näkyy poliitikkojen tietotasossa, sillä nyt kukaan ei huolehdi siitä, ovatko poliitikot tarpeeksi fiksuja johtamaan maatamme. Yliopiston idea on siinä, että se on askeleen yhteiskuntaa edellä – jos yliopisto valjastetaan elinkeinoelämän palvelukseen, siitä tehdään invalidi.

Teksti: viestintäkoordinaattori Antti Sadinmaa