Universitas: IT-alan ammattilaiset uupuvat yliopistoissa

It-alan murros näkyy yliopistoissakin. Oulun yliopiston tietohallintopalveluissa palvelupäällikkönä työskentelevä Janne Suokas on huolissaan sen vaikutuksesta henkilöstön jaksamiseen.

Tieto- ja informaatioteknologia on olennainen osa lähestulkoon kaikkia yliopistojen toimintoja. Onkin hyvin hankalaa kuvitella, miten yliopistot ylipäätään tulisivat toimeen ilman tietoverkkoja ja informaatioteknologiaa: Sähköpostit eivät liikkuisi, opintosuoritukset eivät rekisteröityisi tietokantoihin ja yliopistopainot puskisivat ulos tonneittain opinto-ohjelmia ilmoitustaulujen täyttyessä niitä koskevista korjauksista.

Yhtä tärkeä merkitys on osaavalla henkilöstöllä, joka kehittää ja ylläpitää yliopistojen it-valmiuksia sekä tukee opiskelijoita ja henkilökuntaa tietotekniikan käyttämisessä.

Oulun yliopiston henkilökuntayhdistyksen jäsen Janne Suokas on Oulun yliopiston tietohallintopalveluiden palvelupäällikkö. Hän toimii myös YHL:n IT-alaa edustavassa ammattialatoimikunnassa. Toimikunnan puheenjohtajana Suokas on seurannutkin läheltä IT-alaan liittyvää kehitystä kotimaisissa yliopistoissa.

Viime vuoden keväällä YHL toteutti eri ammattialoilla työskenteleville jäsenille suunnatun kyselyn. Kyselyyn vastasi 123 IT-alalla työskentelevää jäsentä. Lähes puolet heistä ilmoitti kokevansa uupumusta omassa työssään. Mistä tämä mielestäsi johtuu?

– Tietotekniikan jatkuvasti uusiutuvat tuulet tuovat yhä nopeammassa ajassa lisää omaksuttavaa ja opittavaa. Kaikki pitää olla hallussa ja myös rautalangat suoristettu ennen kuin uutuudet etenevät asiakkaille saakka. Kiire todistetusti lisää stressiä ja uupumista.

– Vaikuttamismahdollisuudet esimerkiksi IT-infran hankintoihin ja omaan työkiireeseen sekä töiden järjestelyihin ovat olemattomia tai parhaimmassa tapauksessakin vain vähäisiä. Järjestelmien integroinnin kasvu on luonut omia haasteita, koska useimpia asioita pitäisi pystyä tekemään ryhmätyönä. IT on muuttunut käsityöstä tehdasmaisemmaksi ja työtapoja pitäisi pystyä muuttamaan.

– Niukkenevat resurssit ovat myös keskeinen syy uupumukseen tukipalvelutehtävissä, jotka ovat olleet säästöjen kohteena useissa yliopistossa. Säästökurimuksessa myös henkilöstökoulutuksia on vähennetty minimiin. Tämä kasvattaa asiantuntijoiden painetta opetella uusia asioita vapaa-ajalla, mikä hämärtää eron työ- ja vapaa-ajan välillä.

Miten työhyvinvointi on otettu huomioon IT-alalla esimerkiksi juuri edellä mainituissa tilanteissa?

– Oulun yliopistossa esimiehillä on tärkeä rooli kartoittaa henkilöstön jaksamista ja työkuorman tasaista jakautumista. Näitä asioita kartoitetaan vähintäänkin kerran vuodessa pidettävissä kehityskeskusteluissa ja aktiivisella seurannalla. Havaituissa ja vakaviksi koetuissa tapauksissa havaittuja ongelmia käsitellään organisaation sisällä tarvittaessa työterveysyksikön palveluita hyödyntäen.

– Atk-toimikunta on kuitenkin huolissaan siitä, että tarkkailu saattaa olla menossa ehkä jopa liian yksityiskohtaiseksi. Huomaako työntekijä milloin pitäisi kieltäytyä erilaisiin kokeisiin ja hoitoihin ohjautuessaan? Ja kuinkahan moni edes uskaltaisi kieltäytyä? Tarkastusten muututtua terveystarkastuksiksi ne alkoivat koskea yhä nuorempia työntekijöitä. Toki ilmainen terveystarkastus on houkutteleva lisä ja siinä mahdolliset esiin tulevat ongelmat on tärkeä löytää. Tämä on asia, jota ehkä pitäisi seurata enemmän ja muuallakin kuin vain atk-toimikunnassa.

Kyselyssä nousi esiin myös palkkaukseen sekä uralla etenemiseen liittyvä tyytymättömyys. Kuinka merkittävistä ongelmista on kyse ja miten esimerkiksi urakehitystä voisi parantaa yliopistoissa?

– Kyse on merkittävästä ongelmasta, sillä urakehitys yliopistomaailmassa törmää akateemisen tutkinnon puutteesta johtuvaan lasikattoon muissa kuin tutkimukseen ja opetukseen liittyvissä töissä.

– Tukipalvelutehtävissä työurat ovat kiveen hakattuja monien ollessa palkattuja juuri tiettyyn tehtävään eikä mahdollisuuksia urakehitykseen ole. Tässä tilanteessa on vaikeaa saada palkkausta nostettua ilman tehtäväkuvan oleellista muuttumista.

Useat yliopistot ovat ottaneet käyttöön ulkoistettuja pilvipalveluita esimerkiksi sähköpostipalveluihin liittyen. Mitä mahdollisuuksia tämä tuo yliopistoille?

– Pilvipalvelut mahdollistavat suurempien käyttökapasiteettien ja monipuolisempien palveluiden käyttöönoton. Niukkuuden keskellä elävien yliopistojen IT-palvelut eivät pystyisi mitenkään tuottamaan vastaavia palveluita suurille käyttäjämassoilla. Tästä johtuen opiskelijasähköpostipalvelut ovatkin ulkoistettu useissa korkeakouluissa.

Entä mitä riskejä pilvipalveluihin sisältyy ja miten niitä ehkäistään?

– Sähköpostin ulkoistaminen pilveen on tiedostettu tietosuojariski. Pilvisähköpostiin liittyviä riskejä voidaan ennaltaehkäistä tehokkaimmin ohjeistamalla ja kouluttamalla. Teknisesti on myös mahdollista kontrolloida, mitä pilveen talletetaan, mutta ratkaisut ovat kalliita ja ne sopivat huonosti yliopistojen imagoon tiedon jakajana. Pitkän aikavälin riskinä voidaan pitää myös suomalaisen IT-osaamisen näivettymistä palveluiden siirtyessä hiljalleen pilveen.

– Yksittäisen käyttäjän osalta pilvisähköpostiin liittyvät riskit voidaan välttää mieltämällä sähköposti eräänlaiseksi postikortiksi: Sen, minkä voi kirjoittaa postikorttiin, voi kirjoittaa myös sähköpostiin.

Mitkä näet IT-alan tulevaisuuden merkittävimpinä haasteina?

– Mobilisaatio on tuonut paljon mahdollisuuksia ja riskejä. Se myös muuttaa perinteistä yliopistojen IT-toimintaa täysin uuteen suuntaan. Ryhmätyötilat ja ohjelmistot, joita käyttäjät itse pystyvät mukauttamaan itselleen sopiviksi, muuttavat IT:n toimintaa tuottajasta mahdollistajaksi. Informaatioteknologian rooli tuleekin jatkossa muuttumaan organisaatioissa rajusti. Sähköisten palveluiden merkitys on kasvanut aikojen saatossa ja nykyisille käyttäjille – tulevista käyttäjistä puhumattakaan – on tärkeää saada palvelua ajasta tai paikasta riippumatta.

Teksti ja kuva: YHL:n viestintäkoordinaattori Antti Sadinmaa

Haastattelu löytyy Universitaksen viimeisimmästä numerosta, joka on postitettu kaikille jäsenille. Voit lukea lehden myös verkossa.