Työryhmä: Laadullinen työllistyminen yhdeksi korkeakoulujen rahoituskriteeriksi
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitukseen ehdotetaan otettavaksi uusi laadullista työllistymistä mittaava rahoitustekijä nykyisen työllistymiskriteerin asemesta. Laadullinen työllistyminen tarkoittaa valmistuneiden työllistymisestä koulutustasoa vastaavasti. Asiaa valmistellut työryhmä luovutti raporttinsa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle torstaina 2.3.
Työryhmä ehdottaa, että työllistymisen rahoitustekijät yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmalleissa korvattaisiin uusilla, laadullista työllistymistä mittaavilla kriteereillä. Laadullisen työllistymisen kriteerin mukaan ottamisen tavoitteena on lisätä koulutuksen relevanssia työelämän kannalta ja siten edistää korkeakoulutettujen työllistymistä.
– Koulutuksen tulee tuottaa sellaista osaamista, jolle on käyttöä työmarkkinoilla ja jolla työllistyy. Kyse on koulutuksen laadusta. Olisi vanhanaikaista puhua "oman alan töistä", koska työelämä muuttuu nopeasti ja laaja-alaisella osaamisella voi työllistyä hyvinkin erilaisiin tehtäviin. Siksi on tärkeää, että mittareissa arvioidaan koulutustasoa laajemmin kuin alakohtaisesti, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.
– Laadullisen työllistymisen ottaminen mukaan rahoitusmalliin antaa yliopistoille ja ammattikorkeakouluille kannustimen ottaa huomioon tulevaisuuden työelämän tarpeet koulutuksessa ja edistää valmistuneiden työllistymistä. Myös yrittäjyys on yksi työllistymisen muoto, ministeri jatkaa.
Raportissa ehdotetaan, että ammattikorkeakoulujen työllisyyslaskennassa otettaisiin huomioon myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet. Lisäksi tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ehdotetaan lisättäväksi yliopistojen rahoitusmalliin prosentin (1 %) osuudella kokonaisrahoituksesta. Tämä rahoitusosuus siirrettäisiin tohtorin tutkinnon suorittaneiden rahoitustekijästä.
Työryhmä esittää, että korkeakoulujen uraseurantakyselyjen tuottamia tietoja hyödynnettäisiin korkeakoulujen rahoituksen laskennassa. Työryhmä valitsi korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakyselyihin pohjautuvat indikaattorit, joilla laadullista työllistymistä mitataan. Niiden avulla arvioidaan tutkinnon suorittaneen henkilön tyytyväisyyttä saamaansa korkeakoulutukseen, hänen käsityksiään mahdollisuudesta hyödyntää korkeakoulussa hankittua osaamista työelämässä sekä työn vaativuudesta suhteessa hänen saamaansa korkeakoulutukseen. Työryhmä teki myös ehdotuksia uraseurantakyselyjen kehittämiseksi.
Työryhmä painottaa tarkastelussaan korkeakouluille kohdennettavan valtionrahoituksen näkökulmaa. Korkeakouluja kannustetaan hankkimaan palautetta antamansa koulutuksen työllisyysvaikutuksista, kehittämään toimintaansa ja edistämään opiskelijoidensa laadullista työllistymistä.
Raporttiin sisältyy Akava ry:n ja Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry:n lausuma.
Laadullisen työllistymisen kriteeri on tarkoitus lisätä korkeakoulujen rahoitusmalliin vuonna 2019.
– Työryhmän raportti toimii jatkovalmistelun pohjana. Lausuntopalautteen perusteella on arvioitava, ovatko eri tekijöiden painoarvot kohdallaan sekä onko tiedonkeruu toimiva ja luotettava, ministeri Grahn-Laasonen sanoo.