Tasa-arvon monet kasvot

Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää tai mihin koira karvoistaan pääsisi!  Niin näyttää olevan. Olen jo vuosia ollut poissa ammattijärjestöjen edunvalvonta- ja vaikuttamistyöstä. Tällä, olisikohan jo viidennellä työpolullani, olen yhä kiinnostunut ja innostunut tasa-arvosta ja sen kehityksestä niin työelämässä kuin myös muussa ihmisten arjessa.

Ymmärrän ja näen tasa-arvon ja epätasa-arvon aikaisempaa laajemmassa kontekstissa ja monien elämän eri osa-alueiden ilmiönä.  Erityisen iloisia saamme olla siitä, että myös miesten ja poikien tasa-arvosta on tullut niin sanotusti ”issue”, sillä tasa-arvon pitää tarkoittaa lähtökohtaisesti eri sukupuolten tasa-arvoa – ja tietysti myös kaikkien elämän osa-alueiden tasa-arvoa.

On nimittäin niin, että niin kauan kuin tasa-arvon ongelmia, tavoitteita ja ratkaisuja tarkastellaan lähtökohtaisesti aina vain joko nais- tai miesasetelmasta tai -ongelmasta käsin, emme välttämättä edistä asioiden kokonaisvaltaista käsittelyä ja ratkaisuja.

Tällaisesta pilkkomisesta ja epäonnistuneista vaikutuksista on esimerkki perhevapaiden kustannusten tasaaminen maksamalla vain naisen työnantajalle kertakorvaus. Ratkaisu ei edistä miesten mahdollisuuksia ja halua pitää nykyistä enemmän perhevapaita – se ei siis edistä tasa-arvon toteutumista. Myös esimerkkejä, jotka edistäisivät molempien sukupuolten terveyttä ja hyvinvointia, mutta joissa painotus on nyt vain toisessa, on olemassa. Monia muitakin ilmiöitä voisi luetella.

Soten tasa-arvovaikutukset nähtävä laajasti

Sote-alalla työskentelevistä yli 90 prosenttia on naisia. On totta, että naisvaltaisella alalla sote-uudistuksen vaikutukset valinnanvapauksineen ja yhtiöittämisineen kohdistuvat suurelta osin naisten työhön, työmarkkinoihin, työmarkkina-asemaan ja palvelussuhteenehtoihin. On siis myös tärkeää, että uudistuksen vaikutuksia naisten tilanteeseen tarkastellaan erityisellä huolella.

Maakunta valitsee työnantajajärjestönsä ja samalla sen, mitä työehtosopimusta alalla noudatetaan. Yksityisen sote-alan tessit ja palvelussuhteen ehdot ovat usein julkisen alan sopimuksia heikommat. TES-shoppailu on ollut todellisuutta jo aikaisemmissakin julkisen sektorin palveluiden ulkoistamisissa ja yksityistämisissä.

Naiset toimivat pienyrittäjinä sote-alalla ja toisaalta ovat suuremmassa määrin palveluiden käyttäjiä kuin miehet. Valinnanvapaus tuo mukanaan palveluiden yhtiöittämisen. Kun yritykset kasvavat suuremmiksi ja kansainvälistyvät, naisten yrittäjyyden mahdollisuudet heikentyvät ja pienet yritykset jopa häviävät.

Valinnan vapauden myötä asiakkaat myös valitsevat palveluiden tuottajan. Valinta vaikuttaa siihen, miten yhtiöt eri puolilla Suomea menestyvät. Mikäli sote-palvelujen käyttäjät valitsevat yksityiset tuottajat, epävarmuus julkisen tuottajan palveluksessa olevilla lisääntyy.

Vaikka epäedulliset tasa-arvovaikutukset ovat ilmeisiä naisaloille, vaikutusarvioinneissa pitää ottaa huomioon myös se, että uudistuksilla ja muutoksilla voi olla laajoja ja rankkoja tasa-arvoseurauksia paitsi naisille, myös heidän perheilleen ja läheisilleen ja tästä syystä laajemmin koko yhteiskunnalle.

Päivikki Kumpulainen
Kirjoittaja on työelämä- ja maahanmuuttajakysymyksiin erikoistunut freelancer, joka toimi YHL:n puheenjohtajana vuosina 1998-2004.