Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK: Työterveyshuollon tuella pitempiä työuria
Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK ovat yksimielisiä siitä, että työterveyshuoltoa tarvitaan myös uudessa sote-toimintaympäristössä tukemaan työntekijöiden terveyttä ja työkykyä. Laadukkaasti toteutettu työterveyshuolto parantaa hyvinvointia ja tuottavuutta niin yksittäisten työntekijöiden, työpaikkojen kuin kansantaloudenkin näkökulmasta.
Työkyvyttömyyden ja sairauspoissaolojen välittömät kustannukset ovat varovaisestikin arvioiden yli 10 miljardia euroa vuodessa.
– Suuri osuus näistä kustannuksista voitaisiin välttää parantamalla tukea työntekijöiden terveydelle ja työkyvylle, kehittämällä työturvallisuutta ja työhyvinvointia, hoitamalla sairaudet jo varhaisvaiheessa sekä ohjaamalla asiakkaat oikea-aikaisesti kuntoutuksen palvelujen piiriin, huomauttaa johtaja Katarina Murto STTK:sta.
Palkansaajakeskusjärjestöt korostavat, että työterveyshuollolla on merkittävä rooli työkyvyttömyyden ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työterveyshuolto integroi terveydenhuollon ja kuntoutuksen työelämään ja työpaikkoihin. Työterveyshuoltoon liittyvällä sairaanhoidolla on merkittävä tehtävä osana työterveyshuollon palvelukokonaisuutta.
– Ainoastaan työterveyshuollolla on asiantuntemusta arvioida työn, terveyden ja sairauden vaikutuksia toisiinsa, sekä mahdollisuus myös tarvittaessa vaikuttaa työolosuhteisiin terveyden ja työkyvyn edistämiseksi, muistuttaa Akavan johtaja Maria Löfgren.
Työterveyshuollon yhteenlasketut menot vuonna 2014 olivat 778 miljoonaa euroa, eli vajaat 4 % terveydenhuollon kustannuksista. Tästä vapaaehtoisen sairaanhoidon Kelan korvaukset olivat 180,4 miljoonaa euroa, eli alle 1 % terveydenhuollon kokonaiskustannuksista.
– Työelämän ulkopuoliset tahot eivät osallistu palkansaajien työterveyshuollon kustannuksiin, vaan korvaukset katetaan työnantajien ja palkansaajien työtulovakuutuksen maksuilla, toteaa SAK:n johtaja Annika Rönni-Sällinen.
Palkansaajakeskusjärjestöt vaikuttavat siihen, että työterveyshuollon ennaltaehkäisevät sekä työkyvyn tuen tehtävät toteutetaan osaavasti ja kattavasti kaikilla työpaikoilla. Työterveyshuollon nykyinen rahoitusmalli ja rakenne palvelevat parhaiten suomalaista työelämää ja työntekijöiden hyvinvointia. Hyvin toimiva työterveyshuolto auttaa osaltaan siinä, että laadukkaat ja kattavat sote-palvelut pystytään järjestämään ja rahoittamaan koko väestölle. Sote-uudistus tarjoaa myös hyvän mahdollisuuden tehostaa työttömien työkyvyn tuen palveluja maakuntien järjestäminä.
Ministeri Rehulalle luovutettu kannanotto.
Lisätietoja:
Annika Rönni-Sällinen, johtaja, SAK, puh. 050 378 0270
Maria Löfgren, johtaja, Akava, puh. 040 568 2798
Katarina Murto, johtaja, STTK, puh. 050 568 9188