Monialainen koulutus korostuu yliopistoissa

Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL:n 15.9. järjestämään Yliopistopäivään kerääntyi runsaasti väkeä yliopistoista ja niiden sidosryhmistä. Seminaarin aiheena oli Fuusiot ja yhteistyö. Keskustelua herätti muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -visiotyö, jonka OKM:n ylijohtaja Tapio Kosunen toi esille puheenvuorossaan. Henkilöstön näkökulmaa fuusioissa käsitteli Helsingin yliopiston yliopistolehtori Jukka Lipponen. Lisäksi seminaarissa kuultiin yliopistojen rehtoreita.

Tapio Kosunen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoi, että tähänastisen visiotyön tulokset tiivistyvät tavoitteisiin, joita ovat enemmän osaajia, uudenlaista osaamista, saavutettavaa koulutusta sekä yhteistyöllä ja työnjaolla globaalia kilpailukykyä.

– Tarvitaan enemmän korkeakoulutettuja osaajia. Työelämän muutos tuntuu nopealta, joten uutta osaamista tarvitaan, Kosunen korosti.

Visiotyöhön liittyy myös uusi korkeakoululaki, jonka perusjuttuna on mahdollistavuus. Yksi laki mahdollistaisi sisällöllisen monimuotoisuuden, profiloitumisen, tehostaisi voimavarojen käyttöä ja mahdollistaisi säätelyn joustavoittamisen.

– Uudistukset tehdään hyvässä yhteistyössä korkeakoulujen ja henkilöstöjärjestöjen kanssa. Jos tehdään, niin tehdään hyvin ja porukalla, Kosunen kiteytti.

Oikeudenmukaisuuden tunne helpottaa fuusioita

Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen aloitti puheenvuoronsa toteamalla, että rakastamme rakenteita. Hänestä rakenteellisten uudistusten sijasta pitäisi ensin muuttaa toimintaa ja kehittää rakenteita sen pohjalta. Samalla linjalla oli Helsingin yliopiston yliopistolehtori Jukka Lipponen. Hän totesi, että huomiota kannattaa kiinnittää työprosessien kehittämiseen. Aina ei tarvita rakenteellisia muutoksia, jotka voivat pysäyttää prosessit. Lipponen tarkasteli fuusioita henkilöstön kannalta ja suositteli tutustumaan aiheesta kirjoitettuun opaskirjaan Fuusioit henkilöstön näkökulmasta. Lipposen puheessa korostui työntekijöiden samaistuminen uuteen organisaatioon, jota edesauttaa oikeudenmukaisuuden tunne.

– Jos johdon uskottavuus ja luotettavuus puuttuu, se vaikeuttaa uuteen organisaatioon samaistumista, Lipponen totesi.

Hän otti puheeksi myös sen, että tutkimuksia ei tehdä vain asenteiden kartoittamisen takia, vaan henkilöstön asenteilla fuusiota kohtaan on todellisia vaikutuksia motivaatioon, tuottavuuteen ja sairauspoissaoloihin. Tulevia fuusioita varten Lipponen antoi pari ohjetta.

– Hyvänä lähtökohtana on, että yhdistyminen koetaan tasa-arvoiseksi organisaatioiden välillä. Hyviä näkemyksiä kannattaa vahvistaa heti alussa, koska myöhemmin se on paljon vaikeampaa, Lipponen sanoi.

Lapin yliopiston hallituksen puheenjohtaja Raimo Väyrynen kertoi, että Lapin yliopistossa konserniyhteistyötä on tehty jo 10 vuoden ajan. Yhteistyö on ollut toimivaa, vaikka käsityksenä voi usein olla, että yliopisto katsoo ylhäältä ammattikorkeakoulua. Tämä käsitys on Väyrysen mukaan pyritty sumentamaan ja luottamusta on herättänyt esimerkiksi se, että konsernijohtajaksi on valittu yliopiston hallintojohtaja. Konsernin perustamisen tavoitteena oli luoda korkeakoulukonserni, joka pysyy riittävän suurena itsenäisenä yksikkönä. Perusideana konserniyhteistyössä on se, että mahdollisimman monet perustoimialat yliopistolla ja ammattikorkeakoululla ovat yhteisiä. Esimerkkinä tästä on Lapin korkeakoulukirjaston toiminnan aloittaminen vuoden 2018 alussa, jolloin Lapin ammattikorkeakoulun kirjaston koko henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksen yhteydessä Lapin yliopiston palvelukseen.

Tampere3-hankkeen tilanteesta ja tulevaisuuden tavoitteista oli puhumassa projektijohtaja Marianne Kukko. Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Juha-Matti ”Juhis” Saksa piti Kukon jälkeen humoristisen puheenvuoron, jossa hän muun muassa kiitti Tamperetta heidän tekemistään virheistä. Niiden ansioista LUT-konsernissa on tehty asiat toisin ja onnistuttu.

– Meillä tehtiin omistusjärjestelyt valmiiksi ennen yhteisen toiminnan aloittamista, Saksa painotti.

Yhteistyö auttaa onnistumisessa

Yhdestä yhteisestä korkeakoululaista luennoitsijoiden mielipiteet olivat pääsääntöisesti positiivisia. Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänäsen mukaan uusi laki olisi korkeakouluissa tärkeä toiminnallisuuden kannalta. Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen oli asiasta samaa mieltä. Hänestä erilaisia kehityskulkuja on, joten laki mahdollistaisi moninaiset toimintatavat kuten fuusiot ja etenkin yhteistyön yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä.

Kokonaisuudessaan Yliopistopäivä oli onnistunut. Osuvasti valittu ajankohtainen aihe ja mielenkiintoiset puhujat saivat kiitosta paikalla olleilta. Etenkin Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori ”Juhis” Saksa sai kuulijat nauramaan useaan otteeseen. Keskustelu oli rennosta tunnelmastaan huolimatta rakentavaa. Yhteinen näkemys oli, että yhteistyötä tekemällä muutoksista on mahdollista tehdä onnistuneita.