Demokratia ja sananvapaus

Sananvapaus on periaate ja oikeus, johon lainsäädäntömme ja kansainväliset sopimukset antavat perustan. Sananvapauden juuret ovat muinaisessa Kreikassa, jossa vapaat miehet olivat kansalaisia ja yksilöitä. He perustivat kansallisvaltion, jossa kansalaisella (vapailla miehillä) oli oikeuksia ja tasa-arvo. Ranskan vallankumouksen teesit tuntevat kaikki ”vapaus, veljeys ja tasa-arvo”. Vapaus on ikuistettu patsaisiin, joista tunnetuin on New Yorkin Vapaudenpatsas. John Stuart Mill kirjoitti 1853 On Liberty. Sananvapauteen liittyy, että kaikki voivat saada näkemyksensä esille ja näistä voidaan valita parhaimmat.

Nykypäivänä viime kädessä Euroopan ihmisoikeusistuin ratkoo sananvapauskysymyksiä. EU:n perusoikeuskirjan 11. artikla määrittelee sananvapauden. Suomen perustuslaki takaa sanomisen vapauden, joskin se mahdollistaa myös sen rajoittamisen lailla, mutta ei ilman painavia perusteita. Rikoslakimme rajaa monia asioita esim. kunnianloukkauksen, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisen, kiihottamisen kansanryhmää vastaa ym. eli sananvapautta ei saa käyttää väärin. Ei ole sananvapautta sanoa mitä sylki suuhun tuo.

Tänä päivänä keskustellaankin paljon siitä, mitä tämä kolmella kielellä vaikeneva kansa, viestittää sosiaalisessa mediassa. Pahimmillaan se voi johtaa työsuhteen päättymiseen, jos työnantajasta laukoo asioita, jotka vahingoittavat työnantajaa tai tuo julki jotakin muuta, joka on vastoin lojaalisuutta työnantajaa kohtaan tai työelämän pelisääntöjä ja määräyksiä rikkovaa.

Sananvapauslakimme on vuodelta 2003. Siinä määritellään median vastuut ja vastine- ja oikaisuoikeus. Suomessa sananvapauteen liittyy, että kaikesta julkisesti sanotusta on vastuussa. Yhteisön sääntöjä ja lakeja on syytä noudattaa.

Demokratiaan liittyy laillisuus ja kaikkien osapuolien kuuleminen. Sananvapaus tarkoittaa mielipiteiden kuulemista ja keskustelua. Ammattiyhdistystoiminta on demokraattista ja vaikuttaa siksi joskus vähän hitaalta. Emme ole nykyvaatimusten mukaan ketteriä ja joustavia, sillä haluamme kuulla kaikkia, jotka haluavat sanoa ja ottaa kantaa.

Välillä vain tuntuu kuin tuuleen huutaisi. Ihmisillä on paljon mielenkiintoisempaa tutkimista kännyköistään, tableteistaan ja sadoista satelliittikanavista, jotka tuovat maailman lähemmäs ja siirtävät ongelmat kauas. Sen sijaan, että ihmiset käyttäisivät sananvapauttaan ja toisivat esille mielipiteitään ja tärkeitä asioita. Tiedän, että ihmisillä on uusia ajatuksia ja ehdotuksia parannuksista enemmän kuin niitä tulee julki.

Onko tuttu tilanne: salissa kysytään yleisöltä moneen kertaan, olisiko jollakin vielä sanottavaa, kysyttävää tai kommentoitavaa Väki vaikenee, mutta kun poistutaan, alkaa puheenpauhu, jossa sanotaan kaikki se, mitä ei äsken salissa jostakin syystä saatu sanottua.

Vastuullinen yhteiskunnan jäsenyys ja sananvapauden lailla ja sopimuksilla turvattu oikeus on kuin äänioikeus, jota on harkiten käytettävä tilaisuuden tullen. Käyttäkää vapautta sanoa.

Satu Henttonen
Kirjoittaja on Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL:n puheenjohtaja.

Tähän kirjoitukseen innoitti:

Eduskunnan kirjaston ja Helsingin työväenopiston yhteistyössä järjestämä luentosarja NÄIN DEMOKRATIA TOIMII – EDUSKUNTA, LAINSÄÄDÄNTÖ JA KANSALAISVAIKUTTAMINEN. Sarjan viimeinen luento oli Sananvapaus arvojen taisteluna, jossa johtava tietoasiantuntija Päivikki Karhula kävi läpi sananvapauden historian Suomessa ja antoi asialle myös kansainvälistä ja historiallista taustaa.

Tutustu luennon materiaaliin tästä >>