Työn ratkaisematon muutos yliopistoissa

Yliopistot käyvät läpi julkisrahoitteisille palvelurakenteille tyypillistä muutosta, jossa vastuu tuloksista ja toiminnoista on laajalle jakautunut. Vaikka yliopistot ovat siirtyneet valtion suoran budjettitalouden ulkopuolelle ja niiden vastuu taloudestaan on vahvistunut, toiminta ei kuitenkaan ole markkinaehtoista. Yhteiskunnassa on laajoja odotuksia yliopistojen ja korkeakoulujen vastuista, joihin kuuluu perinteisten koulutuksen ja tiedonmuodostuksen rinnalla tiedon välittäjäroolit kuten tietoon perustuvan päätöksenteon tukeminen. Korkeakoulujärjestelmässä kilpailu käydään kiristyvillä tiedon, koulutuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen markkinoilla.

Akateeminen professio kattaa ne tutkimus-, opetus- ja TKI-tehtävissä sekä akateemisen johtamisen tehtävissä toimivat, jotka työskentelevät yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Rosemary Deem on todennut, että akateeminen professio voi itse vaikuttaa kilpailullisuuden painoarvoon ymmärtämällä ja kontrolloimalla omaa käyttäytymistään ja toimintaansa ohjaavia arvoja koulutuksen markkinoilla. Akateeminen vapaus onkin tässä hengessä laajentunut enemmän taloudellisen vapauden suuntaan kuin perinteisen tutkimuksen, opetuksen ja oppimisen vapauden suuntaan. Tämä näkyy akateemisen profession statuksen muutoksena, kiristyvänä työtahtina sekä professionaalisen itsesääntelyn vähenemisenä.

Yliopistoilla on hyvä syy hakea asemaansa korkeakoulujärjestelmässä. Vielä 1990-luvulla suomalainen korkeakoulujärjestelmä painotti suoraa ohjausta, ja keskeinen merkitys tulosten toteutumiseksi oli tieteen auktoriteeteilla. Tästä on menty iso askel eteenpäin, koska yliopistojen ja korkeakoulujen merkitys yhteiskunnassa on vahvistunut laatuaan arvioivina instituutioina. Instituutioita heikentää samanaikainen tarve vastata yhteiskuntaan laajalle hajautuneeseen tiedon ja koulutuksen kysyntään, toiminnan volyymin laajenemiseen ja tarpeeseen profiloida yksikköjä. Nämä vaatimukset ovat erikseen oikeutettuja, mutta yliopistoilla ja korkeakoululuilla on vaikeuksia löytää tasapainoa relevanssiin kohdistuvien odotusten ja mahdollisuuksien, ja laajemminkin ulkoisten ja sisäisten intressien välillä. Keskeisten referenssimaiden tapaan Suomessakin yliopistojen ja korkeakoulujen kysynnän kasvun ja resurssien supistumisen ongelmiin vastataan tiiviimmällä yhteistyöllä yhteiskunnan julkisten, yksityisten ja kansalaisyhteiskunnan instituutioiden kanssa.

Sipilän hallituksen työn muutosta käsittelevä tulevaisuusselonteko ”Jaettu ymmärrys työn muutoksesta” (2017) määrittää työn murroksen suurimmaksi ratkaisua vaille olevaksi ongelmaksi. Tulevaisuusselonteon lähtökohtaisia oletuksia on, että vastuu organisaatioista on laajalle jakautunut samalla kun yrittämisen ja palkkatyön rajat häviävät. Näin yhteisöt ja verkostot ottavat vastuuta, ja taustalla on tulkinta työn määrittymisestä nykyistä enemmän sosiaalisten sopimusten perusteella. Tämä kehityskulku on toteutunut monissa Suomen referenssimaissa. Esimerkiksi Japanissa on toteutunut laajasti yleistynyt käytäntö, jossa yliopistojen opettajilla on useita samanaikaisia työnantajia. Tämä tuo dynaamisuutta järjestelmään, mutta aiheuttaa myös vaikeasti käsiteltäviä työn määrittämisen ja hyvinvoinnin ongelmia.

On välttämätöntä tuottaa vertailutietoa Suomen keskeisten referenssimaiden kokemuksista työn muutoksesta eri aloilla. Keväällä 2018 toteutuu akateemisen profession muutosta käsittelevä tutkimus, johon osallistuu yli 30 maata. Tutkimuksen aineisto muodostaa Suomessa aikasarjan vuonna 2008 toteutuneeseen Muuttuva akateeminen professio Suomessa -tutkimukseen. Tutkimus käsittelee työn sisältöä, työolosuhteita, johtamista sekä akateemisen yhteisön vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Aineistonhankinta toteutetaan yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa.

Timo Aarrevaara
Kirjoittaja on hallintotieteen professori Lapin yliopistossa. Hän toimii koordinaattoriryhmän puheenjohtajana kansainvälisessä APIKS-hankkeessa sekä valtioneuvoston TEAS-hankkeessa Tutkimuslaitos- ja rahoitusuudistuksen arvioijana. Aarrevaara on myös Springer-kustantamon The Changing Academy-sarjan päätoimittaja. www.ulapland.fi/prosoc