Hallituksen esitys eduskunnalle yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta sekä laiksi yliopistolain muuttamisesta annetun lain voimaanpanosta

Pidämme kannatettavana Tampereen (uuden) yliopiston rakentamista. Ehdotuksen hyötyinä näemme, että suurempi korkeakoulukokonaisuus voi pitkällä tähtäimellä olla rakentava ja mahdollistaa opetuksen ja tutkimuksen paremman koordinaation sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden hyödyntämisen Pirkanmaan alueella. Yhdistyminen on toteutettava hallitusti ja suunnitelmallisesti, jotta korkeakoulujen toiminnalle aiheutuvat haitat minimoituvat ja henkilöstön ja opiskelijoiden työolosuhteet eivät häiriinny. Monitieteisen opetuksen ja tutkimuksen edellytykset paranevat, ja yhdistyminen tasoittanee jollakin aikataululla humanistis-yhteiskuntatieteellisten ja teknillisten koulutusalojen voimakasta sukupuolittuneisuutta luomalla uudenlaista opiskelukulttuuria Tampereen uuteen yliopistoon.

HALLINTOMALLI

Yliopistolain asiantuntijat ovat antaneet lausuntoja, joissa he ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että nykyisten säätiöyliopistojen hallintomalli on kehitetty Aalto-yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston tarpeisiin. Tampereen yliopisto tulee olemaan suurempi ja monitieteisempi kuin aiemmat säätiöyliopistot ja tämän tulee näkyä myös hallintomallissa.

Tampereen uuden yliopiston ensimmäisen hallituksen valinta täytyy tehdä tavalla, joka takaa yliopiston itsehallinnon edellyttämän edustuksellisuuden. Emme kannata esitettyä hallituksen itsetäydennystä. Perustuslakivaliokunta on lausunnoissaan pitänyt keskeisenä, että valta hallituksen valinnasta tosiasiallisesti säilyy yliopistoyhteisöllä myös säätiöyliopistoissa. Yliopistoyhteisöä edustavan monijäsenisen hallintoelimen pitää valita hallitus. Nyt esitetään järjestelyä, joka siirtää lainvastaisesti päätösvaltaa yliopistoyhteisön ulkopuolelle.

Hallituksen jäsenten toimikaudet ja niiden pituus kuuluvat monijäsenisen hallintoelimen päätettäviksi. Lakiesityksen perusteluissa on ilmaistu epäselvästi hallituksen jäsenten toimikaudet, joten niitä koskevat kohdat on poistettava. Katsomme, että toimikausista ei ole syytä säätää poikkeusmenettelyä. Monijäseninen hallintoelin voi päättää toimikausille erilaisia pituuksia niin halutessaan nykyisten säädösten perusteella.

Voimaanpanolaissa ei esitetä monijäsenisen toimielimen valinnan aikataulutusta. Esitämme, että monijäseninen toimielin valitaan viimeistään huhtikuun 2018 loppuun mennessä. On varmistettava uuden yliopiston päätöksentekokyky, perustuslain ja yliopistolain mukainen yliopistoyhteisön osallistuminen päätöksentekoon sekä hallittu siirtymävaihe.

OPETUSYHTEISTYÖ

Opetusyhteistyön laajentaminen voi olla kustannustehokasta, mutta sen tulee olla myös opetuksen järjestämisen kannalta tarkoituksenmukaista. Uudistus voi parantaa osaltaan poikkitieteellisyyden lisääntymistä, jos opintokokonaisuuksia voidaan nykyistä helpommin hankkia toisista yksiköistä. Koulutuksen laadusta on huolehdittava ja parhaat osaajat on rekrytoitava opettamaan. Yliopistossa mahdollistaa jo, että korkeakoulun itsensä järjestämää opetusta voidaan täydentää yhteistyöjärjestelyillä. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä ei pidä suosia ainoana toimintamallina vaan voidaan lisätä myös keskinäistä yhteistyötä korkeakoulujärjestelmien sisällä. Tämä edesauttaa myös profiloitumista.

Yliopistojen yhdistämisen henkilöstövaikutukset on selvitettävä, erityisesti ns. pienillä aloilla. Kustannussäästöt eivät saa vaarantaa opetuksen laatua. Opintojen saavutettavuudesta on huolehdittava siten, että opiskelijoilla on tosiasialliset mahdollisuudet hyödyntää opetusyhteistyötä. Opiskelijoiden oikeusturva on otettava huomioon. Opiskelijan on ennen opintojen aloittamista tiedettävä, mistä tutkinto koostuu ja missä korkeakoulussa tai millä paikkakunnalla opintoja suoritetaan.

Lakiesityksen perusteluista ei käy selvästi ilmi, miten tutkintoon kuuluvaa opetusta hankkiva korkeakoulu valvoo toisen korkeakoulun antaman opetuksen sisältöä ja laatua. Onko tarkoituksenmukaista, että käytännössä puolet tutkinnosta voi suorittaa toisessa korkeakoulussa? Kaupalliset toimijat pitää jättää opetusyhteistyön ulkopuolelle. Jollakin aikavälillä tälläkin muutoksella on varmasti henkilöstövaikutuksia.

KOULUTUKSEN SIIRTO

Lakiesityksen 7 b §:ssä Koulutuksen siirrot ehdotetaan opiskelijalle kolmen vuoden siirtymäaika tutkinnon loppuun saattamiseen. Kaikissa koulutusala- ja opintoalasiirroissa tulee olla yhdenmukaiset siirtymäajat. Opiskelijoille on jäätävä aikaa suorittaa tutkintonsa loppuun, joten kolmen vuoden siirtymäaika on riittävä. Opiskelijoiden oikeusturvaa ei saa loukata tämänkään muutoksen osalta. Henkilöstövaikutukset on selvitettävä ennen siirtoja, ja siirtojen yhteydessä on noudatettava yhteistoimintalain säädöksiä ja yhteistoiminta on hoidettava asianmukaisesti.

AMMATTIKORKEAKOULUJEN HALLINTOKIELI

Ammattikorkeakoulujen hallintokielen säädöksen muuttaminen muotoon, että jokaisella on oikeus omassa asiassaan käyttää suomea tai ruotsia, on kannatettava ja saattaa ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden aseman samalle tasolle yliopisto-opiskelijoiden kanssa.

HENKILÖSTÖVAIKUTUKSET

Lakimuutosten henkilöstövaikutukset tulee arvioida ja lähtökohtana on pidettävä, että henkilöstön työsuhteen ehdot eivät heikkene eikä yhdistyminen automaattisesti johda henkilöstövähennyksiin. Yhteiset henkilöstöä koskevat periaateohjelmat ja strategiat tulee laatia viivytyksettä. Tasa-arvon tila tulee selvittää, ja henkilöstöpoliittinen tasa-arvo-ohjelma voidaan sisällyttää esim. henkilöstöstrategiaan. Lain perusteluissa sivulla 37 Vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon -kappaleessa muistutetaan yliopistojen velvollisuudesta laatia tasa-arvolain mukainen tasa-arvosuunnitelma. Yliopistot ovat laatineet erittäin hyvin toiminnallisia tasa-arvosuunnitelmia. Henkilöstöpoliittisten tasa-arvolinjausten kirjaaminen henkilöstöstrategioihin on ollut huomattavasti harvinaisempaa puhumattakaan yliopistojen halusta käsitellä samapalkkaisuuskysymyksiä tai palkkauksellista tasa-arvoa. Myöskään palkkatilastoja ei aina käsitellä tasa-arvotyöryhmissä. Esitämme kirjausta: Yliopisto huolehtii myös henkilöstöpoliittisesta tasa-arvosuunnittelusta, johon tasa-arvolaki työnantajan velvoittaa.

SIIRTYMÄAJAN SÄÄNNÖKSET

Sikäli kun henkilöstön siirtymisestä Tampereen uuteen yliopistoon laaditaan siirtymäajan säännöksiä, esitämme henkilöstölle kahden vuoden irtisanomissuojaa. Toimintakulttuurin muuttuminen ja fuusioyliopistojen toimintojen yhdistäminen vievät aikaa. Liiton (YHL ry) jäsenkyselyn tulosten perusteella kahdeksan vuotta ei ole ollut vielä täysin riittävä aika yhdenmukaisuuden saavuttamiseen toiminnassa, palkkojen harmonisoinnissa tai muissa henkilöstöä koskevassa asioiden hoidossa Turun yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa sekä Aalto-yliopistossa. Uuden yliopiston valmisteluun on tarpeen ottaa kaikki henkilöstöryhmät. Edustuksellinen osallistaminen on usein toimivinta. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston fuusioitumisen jälkeen seurasi vuosien yt-kierre, jonka yhteydessä on lyhytnäköisesti irtisanottu henkilöstöä. Rehtorin kertoman mukaan irtisanotuista on otettu huomattava osa takaisin toistaiseksi voimassa oleviin tai määräaikaisiin työsuhteisiin. Irtisanomissuoja turvaa myös opiskelijoiden oikeutta opetukseen, tarjonnan ennakoitavuutta ja myös tutkimushankkeiden tulevaisuutta.

ELÄKKEET

Lain perusteluissa todetaan, että esityksellä ei ole vaikutuksia henkilöstön eläkkeisiin yliopistojen henkilöstön osalta. Laki yliopistolain voimaanpanosta 559/2009 sääti henkilöstön eläketurvasta. Sen mukaan ”Niihin uusien yliopistojen palveluksessa oleviin henkilöihin, jotka ovat syntyneet ennen tammikuun 1 päivää 1980, sovelletaan valtion eläkelakia (1295/2006). Muihin uusien yl iopistojen palveluksessa oleviin henkilöihin sovelletaan työntekijän eläkelakia (395/2006).” Vaadimme kevään lausunnossa, että siirtyvän henkilöstön eläkkeet tulee turvata ja yliopistolaisten eläkkeistä tulee säätää pysyvällä lailla. Pyydämme lainlaatijaa olemaan tarkkana eläkelainsäädännön ja yliopistolain tulkinnoissa, ettei kukaan menetä ansaitsemiaan eläke-etuuksia.

LAIN VAIKUTUSTEN SEURANTA

Uudistusten seurannaksi ei riitä käsittely opetus- ja kulttuuriministeriön ja korkeakoulujen välisissä tulosneuvotteluissa, jotka eivät ole avoin ja läpinäkyvä menettely. Lakimuutosten vaikutukset tulee arvioida asianmukaisesti niin tämän kuin muidenkin korkeakoulutusta koskevien lakimuutosten osalta.Valvonnan puute voi johtaa hyvän hallinnon vastaisiin menettelyihin. On syytä perustaa parlamentaarinen seurantaryhmä seuraamaan kehitystä ja valvomaan korkeakoulujen etua. Tarkistuspisteistä on syytä myös sopia.

Satu Henttonen                          Saija Kyllönen

puheenjohtaja                            varapuheenjohtaja