Lausunto ehdotuksesta yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän muistio: Ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2017 alkaen

Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry. lausuu pyydettynä yliopistojen rahoitusmallin uudistamisesta.

Tutkintotavoitteiden luokittelu ja tutkintoleikkurit rahoitusmallissa

Työryhmä ehdottaa tarkennusta ylempien korkeakoulututkintojen käsittelyyn nykyisessä mallissa sisältyvän ns. tutkintoleikkurin osalta.

YHL näkee uuden alakohtaisen ryhmittelyn käyttöönoton hyvänä perustutkintokoulutuksessa, sillä saman ryhmittelyn käyttäminen helpottaa myös korkeakoulusektoreiden toiminnan vertailtavuutta. Tutkintoleikkurin huomioiminen tohtorin tutkinnoissa yliopistokohtaisena nähdään myös järkevänä, sillä se sallii vuosittaisen alakohtaisen vaihtelun yliopiston sisällä.

Kannatamme siirtymäaikaa mallin käyttöönotossa.

55 opintopistettä

YHL näkee 55 opintopistettä suorittaneiden osuuden tarkennuksen hyvänä.

Hyvää on, että myös ensimmäisen vuoden opiskelijoiden sekä valmistuvien opintokertymät otetaan huomioon. Tällöin kaikki tarkasteluvuoden opintosuoritukset ovat mukana seurannassa.

Laskentamallin käytännön tulkinta näyttää kuitenkin jäävän hieman hämäräksi. Miten laskennan perusjoukkoon voidaan ottaa huomioon tutkintonsa keväällä aloittavat opiskelijat, jos laskennan perusjoukko on indikaattoritarkasteluvuotta edeltävän syksyn 20.9. opiskelijatilanne? Lähtökohtaisesti YHL näkee hyvänä, että kevätlukukaudella aloittaneiden opiskelijoiden ensimmäisen vuoden opinnot huomioidaan arvolla 0,5.

YHL näkee opintopisteiden huomioimisen hyväksilukupäivämäärän mukaan mielekkäänä. Tämä on tarkoituksenmukaista esim. ulkomaan opintojaksojen yhteydessä, joissa tieto suoritetuista opinnoista voi tulla yliopistolle vaihtokohteesta useidenkin kuukausien viiveellä. Näin ulkomailla suoritetut opinnot huomioitaisiin varmasti jossakin vaiheessa opintoja edistävinä opintoina. On mielekästä, että indikaattori ottaa huomioon myös aiemmin hankitun osaamisen osana opintojen edistymistä.

Laskentamalli näyttää kuitenkin monimutkaistuvan opiskelijakohtaisten opintopisteiden vuosittaisen suoritustavoitteen ylittävien suoritusten osalta. 55 opintopistettä ylittävien suoritusten siirtäminen seuraavien vuosien laskentakertymiin on hyvä asia. Tässä vaiheessa jää kuitenkin epäselväksi, tehdäänkö kumuloituvuusseuranta yliopistossa vai VIRRAssa. Myös ehdotetun muutoksen opiskelijakohtaisuus on haaste kumuloituvuuden seurannalle.

Avoin yliopisto-opetus, erilliset opinnot, erikoistumiskoulutukset ja yhteistyösopimuksiin perustuvat opintopisteet

Erikoistumiskoulutusten ottaminen huomioon rahoitusmallissa on erinomainen asia. Se kannustaa yliopistoja pitkän tähtäimen sitoutumiseen koulutusten järjestämisessä ja antaa mahdollisuuden kehittää koulutuksia aidosti. Erillinen rahoitus ei em. näkökulmista ole kovin toimiva järjestely.

Erikoistumiskoulutukset sopivat hyvin lisättäväksi tähän rahoitustekijään.

Ulkomaalaisten ylemmän tutkinnon suorittaneiden tekijän poistaminen rahoitusmallista ja osuuden siirtäminen työllistyneisiin

Pidämme työryhmän ehdotusta ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden suorittamien tutkintojen poistamisesta rahoitusmallista kannatettavana, sillä indikaattori ei kuvaa hyvin korkeakoulujen kansainvälisyyttä.

Työllisten rahoitustekijän vahvistaminen on sinällään hyvä asia. Työryhmän kehittämisehdotus Aarresaaren tietojen hyödyntämisestä on kannatettava työllistymisen laadun osalta. Rahoitustekijän mittarit pitää kuitenkin valmistella huolellisesti, että niistä saadaan toimivat.

Kansainvälinen opiskelijavaihto

YHL pitää tätä järkevänä muutoksena, sillä se kannustaa tukemaan opiskelijoiden vaihtoon valmistautumista ja opintosuunnitelman laatimista entistä enemmän. Kun rahoitustekijä ovat ulkomailla suoritetut opinnot eikä ulkomaan jakson kesto, saadaan myös lyhyempien kansainvälistymisjaksojen opintosuoritukset mukaan kansainvälistymisen laskentaan. Tällä hetkellä ulkomailla suoritetut harjoittelut eivät kuitenkaan ole kaikkialla mukana raportoinnissa. Jotta rahoitustekijä kohtelee korkeakouluja yhdenvertaisesti, tulee suoritukset, myös ulkomainen harjoittelu, kirjata yhdenmukaisesti.

Julkaisut

Esitys julkaisujen osalta on hyvä. Painotuksen muuttuminen kannustaa julkaisemista laadukkaammissa julkaisuissa. Uusien julkaisutyyppiluokkien sisällyttäminen rahoitustekijään on kannatettavaa.

MUUT KOULUTUS-JA TIEDEPOLITIIKAN TAVOITTEET (Luku 5.3)

Aidosti kilpaillun, yliopiston kirjanpidon kautta kulkevan säätiörahoituksen lukeminen osaksi ulkoisen rahoituksen tekijöitä vaikuttaa. Tärkeää on muistaa ja syytä pitää erillään ruotsinkielisten yliopistojen taustalla toimivien säätiöiden myöntämä tukirahoitus eli rahoituksen perusteeksi vain todella aidosti kilpailtu säätiörahoitus.

Helsingissä 20.1.2016

Satu Henttonen, puheenjohtaja
Saija Kyllönen, varapuheenjohtaja