Tasa-arvo puhututti naistenpäivän aamukahveilla

STTK järjesti perjantaina 6. maaliskuuta Helsingin musiikkitalolla perinteisen naistenpäivän aamukahvitilaisuuden, jossa kuultiin Suomen kuuden suurimman puolueen edustajien näkemyksiä tasa-arvon tilasta maassamme.

Paneelin puheenjohtajana toiminut Johanna Korhonen aloitti tilaisuuden hyvillä uutisilla.

– Suomi on The Economist -lehden julkaiseman lasikattoindeksin mukaan maailman paras maa työssäkäyvälle naiselle. Maailman paras maa saa kuitenkin vain 80 pistettä 100 pisteen maksimimäärästä, Korhonen muistutti.

Palkkaeroa kurottava – mutta miten?

Palkkatasa-arvon edistämisestä on puhuttu jo pitkään, mutta miten palkkakuilua oikein voitaisiin kuroa umpeen. Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että asiaan on vaikutettava monitahoisesti ja työnjaon sukupuolittuneisuutta on purettava.

– Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että palkkaero on selitettävissä ammattien ja koulutuksen sukupuolittuneisuudella. Stereotypioiden purkaminen on siksi äärimmäisen tärkeää, sanoi kokoomuksen kansanedustaja Jaana Pelkonen. 

Monet panelisteista korostivat myös, että kyseessä ei ole yksinomaan valtiovallan omin toimin ratkaistavissa oleva asia vaan palkkaeron kuromisessa tarvitaan myös palkansaajajärjestöjä ja koko kolmikannan välistä yhteistyötä ja -ymmärrystä. Eron kurominen umpeen yhden hallituskauden aikana vaikutti kuitenkin monen mielestä epärealistiselta – ainoastaan perussuomalaisten Arja Juvonen, vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki ja SDP:n Tarja Filatov näkivät sen mahdollisena, joskin hyvin vaikeasti saavutettavana tavoitteena.

Panelistit olivat yksimielisiä myös siitä, että tasa-arvoa voitaisiin edistää esimerkiksi sanktioimalla palkkakartoittamisen tekemättä jättäminen sekä edistämällä nimettömiä rekrytointeja. Jälkimmäinen keino koettiin tärkeäksi erityisesti maahanmuuttajien kohdalla, jotka kärsivät usein syrjinnästä työnhaussa.

Perhevapaita uudistettava

Yksi palkkaeron taustalla vaikuttavista tekijöistä on perhevapaiden epätasa-arvoinen jakautuminen. STTK on ottanut ehdottanut tilanteen korjaamiseksi niin sanottua 6+6+6-mallia. Mallissa kumpikin vanhemmista käyttäisi yhden jakson, yhden jakson vanhemmat jakaisivat keskenään itse haluamallaan tavalla.

Sekä vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki että vihreiden kansanedustaja Johanna Karimäki nostivat mallin esiin konkreettisena keinona tasa-arvon parantamiseksi. Perhevapaiden kiintiöittäminen mallin mukaisesti sai kannatusta myös muiden puolueiden edustajilta keskustan Annika Saarikkoa ja perussuomalaisten Arja Juvosta lukuun ottamatta.

– Suomessa mennään koko ajan parempaan suuntaan tasa-arvon kannalta ja miehet osallistuvat enemmän hoitoasioihin. Tämä on kuitenkin suunta, jota voidaan tehdä vain vapaaehtoisuuden pohjalta, Juvonen sanoi.

Hurskaita toiveita?

Myös vastakkaisia näkemyksiä kuultiin. SDP:n Tarja Filatov korosti säätelyn ja normien asettamisen tärkeyttä, vaikka viime aikoina muotia onkin ollut lähinnä niiden purkaminen.

– Normeja tarvitaan tasa-arvon tuottamisessa, ja niitä tarvitaan lisää. Tasa-arvon parantamiseen on olemassa välineitä, mutta niitä kaikkia ei ole käytetty.

Samaa linjaa edusti myös vasemmistoliiton Arhinmäki:

– Niin kauan kun lainsäädännön kautta mitään ei edellytetä, puheet jäävät hurskaiksi toivomuksiksi. Esimerkiksi sukupuolten tasa-arvo pörssiyhtiöiden hallituksen edustajistossa ei etene muuten kuin pakolla.

Tilaisuuden lopuksi panelisteille annettiin mahdollisuus esittää leikkimielisesti oma hallitusohjelmakirjauksensa siitä, miten tasa-arvoa edistetään työelämässä. Monet tyytyivät kirjaamaan ylös jo aiemmin esittämiä näkemyksiään, mutta muutamat panelistit väläyttivät myös osaamistaan politiikassa käytettävän kielen taitureina. Tyylipuhtaimmasta suorituksesta vastasi keskustan Saarikko.

– Samapalkkaisuutta edistetään hyvässä yhteistyössä palkansaajajärjestöjen kanssa konkreettisin tavoittein, hän sanoi – ja kirvoitti yleisön raikuviin aplodeihin.

Teksti: YHL.n viestintäkoordinaattori Antti Sadinmaa

Muokattu 14:25: Lisätty ja muokattu väliotsikoita.