Kierrokset yliopistoissa nousevat
Hallitus antoi keväällä madonluvut korkeakoulutukselle ilmoittaessaan massiivista leikkauksista yliopistojen määrärahoihin. Syksyllä madonluvut ovat alkaneet näkyä eri yliopistoissa käytävinä yt-neuvotteluina, joiden tarkoituksena on sopeuttaa toimintaa hallituksen vaatimusten mukaisesti.
Syyskuussa varsinaisen pommin laukaisi Helsingin yliopisto, joka ilmoitti syyskuussa jopa 1200 henkilöä koskevista yt-neuvotteluista. Kyseessä on Suomen historian laajimmat yliopistoa koskevat yt-neuvottelut. Helsingin yliopiston henkilökuntayhdistyksen pääluottamusmies Elisa Hyytiäinen kuvailee yliopistossa vallitsevaa ilmapiiriä pelonsekaiseksi:
– Huoli oman työpaikan menettämisestä elää voimakkaana työntekijöiden keskuudessa. Neuvotteluista tiedottaminen on niukkaa ja luottamusmiehet ovat jatkuvasti katkomassa siipiä erilaisilta villeiltä huhuilta niihin liittyen.
Helsingin yliopiston lisäksi henkilöstövähennyksistä ryhdytään ensi viikolla neuvottelemaan myös Aalto-yliopistossa ja Vaasan yliopistossa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto puolestaan ilmoitti tänään perjantaina supistavansa henkilöstään 120 henkilöllä, joista 55 toteutetaan irtisanomisten kautta. Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistyksen pääluottamusmiehen Martti Lindh mukaan neuvottelut olivat hankalat rahoitusvajeen johdosta.
– Henkilöstöjärjestöjen pääluottamusmiehet esittivät neuvotteluissa painokkaasti irtisanomisten osittaista korvaamista lomautuksilla. Yhteistä näkemystä säästötarpeen suuruudesta ja pitkäkestoisuudesta sekä säästökeinoista ja niiden ajoituksesta ei kuitenkaan löytynyt.
Myös Åbo Akademin hallitus päätti torstaina 12.11. aloittaa toimet 7,7 miljoonan euron säästämiseksi ja antoi rehtorille valtuudet käynnistää yt-neuvottelut. Toistaiseksi ei vielä ole tiedossa, miten suurta osaa henkilökunnasta neuvottelut koskisivat. Åbo Akademin henkilökuntayhdistys PfÅA:n pääluottamusmies Tiina Häkkilän mukaan henkilökunta tuntee itsensä petetyksi.
– Kaksi vuotta sitten pidetyissä yt-neuvotteluissa sovittiin säästötoimista, jotka nyt on suurin uhrauksin melkein saatu toteutettua. Henkilöstö on tänä aikana vähentynyt huomattavasti ja kaikkien työtaakka lisääntynyt. Nyt tuntuu siltä, että palkaksi näistä ponnisteluista maan hallituksen säästöpäätökset aiheuttavat vielä huonommat työolosuhteet ja vieläpä vähättelevällä asenteella. Työssäjaksaminen on monin paikoin jo ollut koetuksella, nyt työmotivaatiokin on koetuksella.
Ylimielisyyttä ja lyhytnäköistä politiikkaa
Suomen valtion yliopistopolitiikka on ollut jo pitkään poukkoilevaa. Yliopistoindeksiä on jäädytetty ja leikattu, millä on ollut tuhoisat seuraukset yliopistojen kehittämisen edellyttämälle pitkäjänteisyydelle. Monet yliopistot ovat jo tämän johdosta joutuneet ajamaan toimintaansa säästöliekille.
– Useissa yliopistoissa on viime vuosina jo entuudestaan vähennetty henkilöstöä. Esimerkiksi yksistään Oulun yliopisto irtisanoi jo viime vuonna 122 työntekijää ja Itä-Suomen yliopistossa henkilöstövähennykset ovat olleet arkea jo sen perustamisesta lähtien. Myös nyt uusia yt-neuvotteluita käyvä Aalto-yliopisto vähensi edellisvuonna yli 120 työpaikkaa, Henttonen muistuttaa.
Hallituksen ulostuloissa on paistanut ylimielisyys yliopistoissa tehtävää työtä kohtaan. Helsingin yliopiston avajaisissa puhunut pääministeri Juha Sipilä vaati lisää luovuutta vähemmillä resursseilla pitäen yliopistoleikkauksia lähinnä ”asennekysymyksenä”. Valtiovarainministeri Alexander Stubb pilkkasi aiemmin kesällä usein myös vapaa-ajallaan työskenteleviä professoreita ja viimeisimpänä opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen vihjaili avoimessa kirjeessään yliopistojen muun henkilöstön olevan tarpeettomia byrokraatteja.
Asenne on välittynyt myös hallituksen ajamaan tiede- ja koulutuspolitiikkaan, jossa yliopistot ja eri tieteenalat nähdään joko lyhyen aikavälin voittoa tuottavina yrityksinä tai tarpeettomina kuluerinä. Ensi viikolla yt-neuvotteluihin joutuvan Vaasan yliopiston henkilökuntayhdistyksen pääluottamusmies Pasi Jussila on huolissaan lyhytnäköisen politiikan seurauksista:
– On todella ikävää nähdä Suomi tässä alennustilassa. Poliitikot, päättäjät ja korkeimmat virkamiehet pirstovat ja tuhoavat yhteiskunnan perusrakenteita välittämättä vähääkään Suomen ja suomalaisten eduista ja hyvinvoinnista. Näiden tekojen ja päätösten vaikutukset tulevat näkymään pitkään.
Vaikuttamisen aika on nyt
Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL haluaa korostaa, että nyt – jos koskaan – tarvitaan aktiivista vaikuttamista niin organisaatio- kuin yksilötasolla. Liitto kehottaa jäseniään sekä muita yliopistojen kohtalosta huolestuneita seuraamaan aktiivisesti YHL:n ja muiden yliopistoissa vaikuttavien liittojen viestintää lähipäivinä.