STTK: Kilpailukykysopimus tarvitsee rinnalleen kasvusysäyksen
Työmarkkinajärjestöjen neuvottelema kilpailukykysopimus ei yksin pelasta Suomen taloutta. Se tarvitsee rinnalleen tukea hallituksen kasvuhakuisesta talouspolitiikasta. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu ja investointien alhainen taso uhkaavat heikentää Suomen tulevaa kasvupotentiaalia.
– Maan hallituksen tulisi tulevassa kehysriihessä linjata myös talouskasvua ja työllisyyttä liikkeelle sysääviä päätöksiä eikä keskittyä ainoastaan valtion menokaton koskemattomuuden suojeluun. Talouspolitiikkaa tehdään ajassa ja hallitukselle tulisi olla reagointikykyä. Positiiviset kasvuhakuiset päätökset vahvistaisivat luottamusta Suomen talouteen, STTK:n johtaja Jukka Ihanus sanoo.
Suomen tuotannon ollessa merkittävästi potentiaalinsa alapuolella, tuovat kasvuinvestointeihin laitetut eurot itsensä takaisin tulevaisuudessa. STTK katsoo, että hallituksen toimien avulla saadaan liikkeelle myös yksityisiä investointeja. Esimerkiksi asuntotuotannon kasvattaminen kaupunkiseuduilla liikenneinvestointien vipuvaikutuksella on osoittautunut tehokkaaksi toimeksi. Hallituksen tuleekin kehysriihessään varmistaa Raidejokerin rahoitus, tuettava elinkeinoelämän uudistumista lisäämällä Tekesin tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta ja ehkäistävä pitkäaikaistyöttömyyden kasvua mahdollistamalla työttömyysturvan osittainen käyttö palkkatukena tai starttirahana.
STTK tutki: Kannatusta myös veronkorotuksille julkisen talouden sopeuttamisessa
Suomalaiset haluavat sopeuttaa julkista taloutta sekä menoja leikkaamalla että veroja korottamalla. Tämä käy ilmi STTK:n Aula Research Oy:llä teettämästä kyselystä.
Jos julkista taloutta joudutaan sopeuttamaan nykyistä enemmän, menoleikkauksia kannattaa 38 prosenttia vastaajista, veronkorotuksia 15 prosenttia ja näiden yhdistelmää 26 prosenttia. 20 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa kantaansa. Kyselyssä palkansaajat ovat verosopeutuksen kannalla ja yrittäjät suosisivat menoleikkauksia.
STTK:n mielestä hallituksella tulisi olla nykyistä enemmän liikkumatilaa eri keinojen käytössä, jos julkista taloutta joudutaan sopeuttamaan aiottua enemmän.
– Veropohjan aukkojen paikkaamisella voidaan maltillisesti kiristää verotusta ja siten tukea julkisen talouden sopeuttamista ja parantaa verojärjestelmän toimivuutta. Esimerkiksi pääoma-ja osinkoverotuksessa veropohjaa voidaan laajentaa ja tehdä siitä myös neutraalimpaa, yhteiskuntapoliittisen yksikön johtaja Jukka Ihanus sanoo.
Talouspolitiikan arviointineuvosto on todennut, että maan hallituksen linja talouden sopeuttamisessa on liian kapea. Hallitus kannattaa vain julkisten menojen leikkausta eikä ottaa halua verotusta mukaan finanssipolitiikan työkalupakkiin.
Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta sähköisen kansalaistutkimuksen 19. helmikuuta – 7. maaliskuuta välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 1 407 henkilöä. Otos edustaa täysi-ikäisiä suomalaisia iän ja sukupuolen perusteella painotettuna.
Kysely ja STTK:n kehysriihitavoitteet löytyvät kokonaisuudessaan STTK:n verkkosivuilta www.sttk.fi
Lisätietoja STTK:ssa:
Johtaja Jukka Ihanus, puhelin 050 463 9929
Ekonomisti Seppo Nevalainen, puhelin 0400 798 958