Fuusioyliopistoissa yhä ongelmia

Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry teki kyselyn jäsenilleen Turun ja Itä-Suomen yliopistoissa sekä Aalto-yliopistossa ja Taideyliopistossa maalis-huhtikuun vaihteessa. Kyselyssä kartoitettiin näiden yliopistojen fuusioitumisen vaikutuksia henkilöstöpolitiikkaan, johtamiseen ja toimintakulttuuriin.

Kysely lähetettiin 848 jäsenelle, joiden sähköpostiosoitteet löytyivät jäsenrekisteristä ja kyselyyn vastasi 237 jäsentä. Vastausprosentti oli 28. Uskomme, että vastaukset kuvastavat yleisesti jäsenistömme ajatuksia.

Johtaminen ja yliopiston toimivuus

Yhteenkuuluvuuden tunnetta yliopistossa koki vain noin 40 prosenttia vastaajista. Johtamisen koki hyväksi 26 prosenttia, vaikka toisaalta lähiesimiestyöhön tyytyväisiä oli yli 60 prosenttia. 41 prosentin mielestä oma yliopisto toimii hyvin. Kysyttäessä henkilöstön kohtelun oikeudenmukaisuudesta riippumatta siitä, missä yliopistossa on aikaisemmin työskennellyt, 47 prosenttia vastaajista ei ottanut asiaan kantaa.

Henkilöstöpolitiikka

Vertailtaessa yliopiston henkilöstöpolitiikkaa ennen fuusiota ja sen jälkeen 40 prosenttia kyselyyn vastanneista koki tilanteen paremmaksi tai jokseenkin paremmaksi vuonna 2017. Huonommaksi tilanteen koki 23 prosenttia ja ilman kantaa asiaan oli 38 prosenttia.

Yliopiston strategiaan vaikuttamista pidettiin vastaajien keskuudessa erittäin vaikeana. Vain yksi prosentti koki täysin voivansa vaikuttaa siihen. Organisaatiomuutokset hämmentävät ilmeisesti edelleenkin henkilöstöä, koska 22 prosenttia vastaajista ei osannut muodostaa selkeää mielipidettä asiaan. 60 prosenttia ei pitänyt muutoksia onnistuneina ja vain yksi prosentti oli sitä mieltä, että muutokset ovat täysin onnistuneet.

Fuusioista huolimatta erilaiset toimintakulttuurit tuntuvat yhä näkyvän yliopistoissa ja kampuksilla. Tätä mieltä oli 73 prosenttia kaikista vastaajista. Yliopistoittain luvut jakautuivat siten, että Turun yliopistossa 60 prosenttia, Itä-Suomen yliopistossa 79 prosenttia ja Aallossa sekä Taideyliopistossa jopa 80 prosenttia vastaajista oli asiasta täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Hallinto- ja toimistohenkilöstön keskuudessa tämä mielipide oli vahvin, 85 prosenttia.

Toiko fuusio mitään hyvää?

Voisi kiteyttää, että sekavuus leimaa edelleenkin fuusioyliopistoja, kenties jopa kaikkia yliopistoja. Muutoksia tapahtuu jatkuvasti, eikä suvantovaiheita ole. Henkilöstö näkee fuusion seurauksena yhteistoimintamenettelyt, jotka koskevat organisaatiomuutoksia ja henkilöstöjärjestelyjä. Osa vastaajista piti henkilöstövähennyksiä mielivaltaisina. Niiden tulos on johtanut vain sekaannukseen, kun tehtäviä jää tekemättä. Tehtävät eivät ole hävinneet.

Huolestuttavinta on johdon näkymättömyys ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien puute, sillä yhteistyö ja keskusteluyhteys avoimessa ilmapiirissä luovat luottamusta. Sitä tarvitaan vanhojen, fuusioituneiden yliopistojen lisäksi kaikkiin yliopistoihin ja erityisesti uusiin, edessä oleviin fuusioihin.

Kyselyn toteutti asiamies Tapio Rissanen Palkansaajajärjestö Pardiasta ja tulosten pohjalta koosteen kirjoitti YHL:n puheenjohtaja Satu Henttonen.