Yliopistojen palkkausjärjestelmä ei vastaa työntekijöiden tarpeita

YHL:n vuoden 2017 jäsenkyselyn teemoina olivat palkkausjärjestelmän toimivuus sekä säännöllisen työajan ylittävä työ. Kysely lähetettiin 20.4.2017 kaikille YHL:n työssäkäyville jäsenille, joiden sähköpostiosoite oli tallennettu jäsenrekisteriin. Kyselyyn vastasi yhteensä 1027 YHL:n jäsentä. Vastausprosentti oli 34, joten vastauksia voidaan pitää vain suuntaa antavina. Täydellistä läpileikkausta ne eivät kuvaa.

YHL:n jäsenkyselyyn vastanneista noin 56 prosenttia pitää palkkaansa liian pienenä suhteessa omiin työtehtäviinsä. Vastanneista noin 60 prosenttia koki, ettei palkkausjärjestelmää sovellettu oikein heidän kohdallaan, jolloin tehtävälle asetettu vaatimustaso ja/tai oma suoriutuminen arvioitiin vastaajan mielestä liian alhaiseksi.

Palkkausjärjestelmän suurimmiksi ongelmiksi nousivat kyselyn perusteella sen jähmeys ja alhainen palkkaustaso. Noin 75 prosenttia vastaajista kritisoi palkkausjärjestelmää huonosta reagoinnista työtehtävien muutoksiin ja kannustavuuden puutteesta. Sen sijaan esimiestyöhön suhtauduttiin positiivisemmin: yli puolet (61 %) vastaajista koki, että heidän esimiehensä tuntee vastaajan työtehtävät hyvin ja puolet (50 %) oli tyytyväisiä oman esimiehensä kanssa käytyihin arviointikeskusteluihin.

Ammattialoittain tarkasteltuna tyytymättömimpiä työtehtävälle asetettuun vaatimustasoon olivat kirjastoissa (77 %) sekä laboratorioissa ja teknisillä aloilla (71 %) työskentelevät vastaajat. Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointia pitivät liian alhaisena puolestaan tietoteknisten alojen (72 %) sekä tila- ja kiinteistöpalveluiden (71 %) työntekijät. Sukupuolittain tarkasteltuna miehet olivat naisia hieman tyytymättömämpiä palkkauksen vaati- ja henkitasoihin.

Yliopistojen muu kuin opetus- ja tutkimushenkilöstö kuuluu säännöllisen työajan piiriin ja he noudattavat liukuvaa työaikaa. Säännöllisen työajan ylittävää työtä tehdään yleensä muutaman kerran kuukaudessa, joskin noin 20 prosenttia kertoi tekevänsä viikoittain ilta-, yli- tai viikonlopputyötä. Noin puolet vastaajista oli tyytymättömiä siihen, miten säännöllisen työajan ulkopuolinen työaika korvattiin heidän työpaikallaan. Viikoittain säännöllisen työajan ylittävää työtä tekevät olivat tyytymättömimpiä niistä saatavaan korvaukseen.

Liukuva työaika mahdollistaa tuntisaldon kerryttämisen työajanseurantaan. Kyselyhetkellä kerääntyneen tuntisaldon mediaaniarvo oli vastaajilla +13,8 tuntia. Tuntisaldolle on määritelty työaikajärjestelmässä maksimiarvo, jonka ylittyvät tunnit leikkaantuvat automaattisesti pois saldosta. Maksimiarvo oli viimeisen vuoden aikana ylittynyt noin joka neljännellä kyselyyn vastanneista. Saldorajan ylittymisen syynä oli hallinto- ja toimistotyötä tekevillä äkillisesti syntyneiden ruuhkahuippujen tasaaminen, muilla ammattialoilla plussatunnit kertyivät pääsääntöisesti pidempikestoisen työkuormituksen seurauksena.

Siirry jäsenkyselyn raporttiin tästä >>